-
Arvonnousuverosta liikkuu harhaanjohtavaa tietoa
Suomeen ollaan säätämässä arvonnousuveroa, joka asettaisi Suomesta ulkomaille muuttavat varakkaat yksityishenkilöt verotuksellisesti samalle viivalle muiden ihmisten kanssa. Sen avulla Suomessa asuessa kertyneitä omaisuuden myyntivoittoja voidaan verottaa täällä myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa. Veroa kohtaan on julkisuudessa esitetty kritiikkiä, joka on viime päivinä voimistunut lainsäädännön arviointineuvoston lakiesitykseen esittämien kehittämisehdotusten ympärillä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kutsui 19.10. julkaisemassa…
-
Miksi Suomessa ei ole kaivosveroa?
Olin 3.12.2019 eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana Kaivoslaki Nyt -aloitteeseen liittyen. Julkaisen alla sinne kirjoittamani lausunnon, jota olen hieman stilisoinut, jotta se sopisi paremmin nettiin. Kun meneillään olevan kriisin akuutti vaihe on ohi, nousee keskeiseksi kysymykseksi talouspolitiikan oikeudenmukaisuus. Siinä kaivosverolla voisi olla oma tärkeä roolinsa. Kaivosyritysten alhainen kokonaisveroaste Suomessa on poikkeuksellisen alhainen, etenkin suhteessa maamme tarjoamaan hyvään…
-
THL:n kurjistaminen on kansallinen ongelma
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on saanut viime kuukausina osakseen kritiikkiä, jonka faktapohja on ollut usein heikkoa. Toisaalta on myös tuotu esiin otsikoita THL:n viime vuosien useista yt-neuvotteluista. Laitoksen toimintakertomukset ja tilinpäätökset kertovat karua tarinaa 2010-luvun näivettymisen kierteestä. ”THL:stä puuttuu tätä nykyä asiantuntemusta – erityisesti sellaista profiiliosaamista, josta olisi ollut suuresti apua esimerkiksi koronaviruksen kaltaisen…
-
Sosialidemokraattista kehityspolitiikkaa etsimässä
Editoitu versio tästä kolumnista oli tarkoitus julkaista joulukuussa 2019 Fingon nettisivuilla, mutta se ei järjestön mukaan ollut riittävän kannustava. Avaan asiaa laajemmin toisessa kirjoituksessani. Jos nyt editoisin itse kolumnin loppuun, korostaisin kehitysministeri Skinnarin ohella koko hallituksen laajempaa vastuuta: kehityspolitiikan suurimmat linjat on kuitenkin päätetty hallitusneuvotteluissa hallituspuolueiden kompromissina. Pitäisi kysyä, kuinka moni hallituspuolueista oikeasti halusi hallitusneuvotteluissa…
-
Heikki Pursiainen, veroparatiisit ja tieteen kriteerit, osa 2
Heikki Pursiainen on laatinut pitkän vastauksen hänen veroparatiisikirjoitustaan käsittelevään kritiikkiini. Tämä hänen toinen kirjoituksensa tunnistaa ensimmäistä paremmin yhteen arvioon keskittymisen rajoitteita, kiitos siitä. Kirjoitus sisältää kuitenkin kolme keskeistä ongelmaa. Ensimmäinen on se, että Pursiainen on vastauksessaan muuttanut lennosta alkuperäisen artikkelinsa julkilausuttuja tavoitteita. Toinen on se, että hän viittaa jo toisen kerran artikkeliin, joka ei käsittele asiaa jota…
-
Liberan veroparatiisikirjoitus ja kapea-alaisen tieteen sudenkuopat
Panama-papers on tarjonnut hyvän tilaisuuden käydä keskustelua veroparatiisitalouden rakenteista, salaisuuslakien aiheuttamista ongelmista, kansainvälisestä tuloerojen kasvusta sekä näiden ongelmien ratkaisumalleista. Libera-ajatushautomon toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen on (samaan aikaan Iltalehden ja Helsingin sanomien kanssa) puolestaaan virittänyt keskustelua kansainvälisen veronkierron vaikutuslaskelmien taustalla olevasta metodologiasta. Moniääninen keskustelu on toki erityisen tärkeää teemassa, jonka ymmärtäminen vaatii useimpien talousteemojen tavoin useamman eri tieteenalan panosta. Itse olen…
-
Luisuuko veroparatiisikeskustelu sivuraiteille?
MOT:n tulevaa ohjelmaa odotellessa veroparatiisikeskustelu on käynyt kuumana. Viime päivinä on nähty paljon hyviä analyyseja, mutta myös hutilaukauksia. Edellisessä blogikirjoituksessani toivoin, että Panamaleaks innostaisi journalisteja ja suurta yleisöä katsomaan Nordean toimien puimisen lisäksi Suomen linjoja EU:n veroparatiisialoitteissa. Miten on mahdollista, että hallitus toimii säännönmukaisesti EU-politiikassaan hallitusohjelman vastaisesti, eikä aiheesta käydä juuri mitään keskustelua? Sipilän hallituksen strategisessa…
-
Nordea, Panama and the ”automatic” exchange of information
This Sunday started the Panamaleaks, resulting in a torrent of news scandals involving banks, politicians and countless number of celebrities around the world. From the Nordic perspective, the biggest news was that the Nordea bank had set up nearly 400 offshore companies for its clients to the secrecy jurisdictions Panama and British Virgin Islands. According…
-
Nordeaa suurempi ongelma
[Edit 4.4.: Kaksi alkuperäisen tekstin linkkiä vei vääriin osoitteisiin ja ne on päivitetty. Lisäksi lisätty huomio siitä että Nordea on poistanut verkosta Man-saarten esitteensä] Eilen käynnistyi yksi maailman suurimmista tietovuodoista, kun useat mediat julkaisivat uutisia perustuen panamalaisesta veroparatiisipalveluihin erikoistuneesta Mossac Fonseca -asianajotoimistoista vuodettuihin 11,5 miljoonaan asiakirjaan. Suomalaisittain erityisen kiinnostava Ylen uutinen oli, että Nordea oli…
-
Mitä Liberalle on tapahtunut?
Useamman ajatuspajan toimintaa pienen matkan päästä seuranneena väitän, että monet niiden julkaisut ovat saaneet liian vähän huomiota painarvoonsa tai niissä esitettyjen ajatusten kiinnostavuuteen nähden. Yksi syy tähän on selvä: puoluesidonnaisuus. Vaikka suurin osa puolueiden ajatuspajoista on käytännössä varsin etäällä emopuolueistaan, pidetään rahoittajaa kuitenkin usein taakkana. Puolueen ajatuspajan tutkija ei kuulosta yhtä ”riippumattomalta” kuin itsenäisen ajatuspajan tutkija.…
-
Mitä valtiovarainministeriölle pitäisi tehdä?
Uutiset kertovat että hallintarekisteröinnin laajentaminen kaatui. Nyt olisi hyvä aika aloittaa keskustelu valtiovarainministeriön roolista suomalaisessa politiikassa. Kun vuonna 2008 kirjoitin Veroparatiisit: 20 ratkaisua varjotalouteen -kirjaa, oli vaikea uskoa että hallintarekisteröinnistä nousisi merkittävä poliittinen teema. Veroparatiiseista ei tuolloin juuri puhuttu. Hallintarekisterikeskustelua oltiin käyty lähinnä muutamissa Tuomo Pietiläisen ja muiden toimittajien jutuissa sekä Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin raporteissa. Raportit…
-
Yksityisen sektorin kehityksen tilastoharha
Kehityspolitiikkaa käännetään yksityisten yritysten tukemisen suuntaan perustuen osin lukuun, jonka uskottavuus on hyvin heikko. Tämä kehitys ei palvele pitkällä aikavälillä sen enempää kehitystä kuin Suomeakaan. Tässä kuussa julkaistiin suurelta osin kirjoittamani Kepan ajankohtaiskatsaus Vienninedistämistä vai kehitysyhteistyötä: yksityinen sektori kehitystoimijana. Julkaisutilaisuudessa mainittiin, että ”90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy yksityiselle sektorille. Pelkällä kehitysyhteistyöllä ei voida ratkaista infrastruktuuriin, energiaan…
-
Suomen hallitus ja kehitysrahoituksen kahdet säännöt
Katri Merikallio kirjoitti Suomen Kuvalehteen hyvän artikkelin Finnfundista ja nettiin jatkojutun, johon itsekin kommentoin pari pointtia. Meillä on eduskunnassa iso joukko kansanedustajia, jotka ovat puheiden tasolla hyvin huolissaan kehitysyhteistyön tuloksista ja läpinäkyvyydestä. Samat ihmiset ovat kuitenkin valmiita siirtämään leikkausten keskellä valtavan summan rahaa Finnfundille, jonka rahankäytöstä on etenkin rahastosijoitusten osalta vaikea saada kunnollista selkoa. Finnfundin rahastosijoitukset ovat vain…
-
Taistelua 1980-luvun demoneita vastaan?
Suomalainen analyysi yhteiskunnallisista ongelmista on jämähtänyt monilta osin 1980-luvun mielikuviin. Seurauksena voi olla kallista politiikkaa, joka sysää tuleville hallituksille kalliita ongelmia ratkaistavaksi. Tämä tuli taas mieleen tänä aamuna, kun luin Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan Matti Apusen muistelmia 1980-luvun opiskeluvuosistaan ja ”marxilaisuuden samettitakkista alalajia” edustavista sosiologian professoreista. Jos luin töihinlähtökiireessä oikein, niin Apusen teesien mukaan marxilaiset pitävät sosiologiaa vallassaan, hyvinvointivaltiota ei…
-
Kupla punavihreistä toimittajista
Perussuomalaisten ajatuspaja Perusta julkaisee perjantaina toimittaja Marko Hamilon kirjoittaman raportin ”Punavihreä kupla -perussuomalaiset ja media”. Mainoksen mukaan raportti tarkastelee perussuomalaisten ja median suhdetta. Median tutkiminen vallankäyttäjänä on tärkeää, mutta pelkään, että Hamilon metodit vain vaikeuttavat tätä pyrkimystä. Samaa keskustelua käytiin nimittäin viime kesänä Hamilon Perussuomalainen-lehteen kirjoittamassa jutussa. ”Punavihreässä kuplassa Helsingin Siltasaaresta Käpylään asuu hieman alle satatuhatta…